Kun on sielultaan enemmän puutarhuri kuin saarnamies, voi seurauksena olla raamatun paratiisi. Sanotaan, ettei Aspegrenin luoja rovasti Gabriel kirjoittanut itse ainuttakaan saarnaa. Ja hyvä niin!
Viime viikonloppuna puukaupunkien ja puutarhojen ystävät kokoontuivat Pietarsaareen nauttimaan huippuohjelmasta. Mielenkiintoisen seminaariosuuden jälkeen vieraat pääsivät tutustumaan ainutlaatuiseen paikkaan: Roselundin pappilaan ja Aspegrenin puutarhaan, joka on palautettu 1700-luvun loistoonsa talkoovoimin Tukholman Riksarkivetistä löytyneen alkuperäisen suunnitelman pohjalta.
Rovasti Aspegren kannatti innokkaasti uusia maan- ja puutarhanviljelyn aatteita. Hän toi ensimmäisenä seudulle perunan ja omenan. Puutarhassa onkin omenapuulajikkeita edelleen peräti 75.
Entisaikaan oli tärkeää ylläpitää myös omaa kotiapteekkia. Siitä muistuttavat symmetrisiin kortteleihin jaetut yrtti- ja hyötypuutarhat, joita ympäröivät komeat alkuperäiset kivimuurit.
Puutarhan jalokivi on vanhojen piirustusten mukaan rakennettu 12-kulmainen huvimaja. Oman leimansa ympäristöön lyö myös vaikuttava kivinavetta, yksi aikansa suurimmista ja uudenaikaisimmista. Lisäksi puutarhassa on kaksi ruutanalampea, mitä viehättävin talvipuutarha sekä raamatullinen teemapuutarha.
Myös Rosenlundin pappila on kunnostettu vanhaa kunnioittaen. 1700-luvun henkeä edustavat sisäpintojen väritys, huonejako sekä katot. Koska alkuperäisestä sisustuksesta ei ole tietoa, on kalustuksessa lähdetty rohkeasti modernille linjalle.
Kotiinviemisiksi puutarhuri Ari Vainionpää antoi seminaarivieraille neuvon, jonka nimiin Aspegrenissa vannotaan: taimet ulos vasta rautaöiden jälkeen (eli 10.6. ja sittenkin vain jos on nouseva kuu). Mukaan lähti varmasti myös roppakaupalla ideoita, joita voi toteuttaa pienemmässä mittakaavassa omassa puutarhassa.
Pietarsaaren seminaariosuus järjestettiin lukiolla, jonka takapihalta avautuu reilun hehtaarin kokoinen puisto ja kasvitieteellinen puutarha. 1860-luvulla koulupuiston paikalla oli apteekkari Viktor Schaumanin puutarha ja kasvihuone.
Nykyinen, lähes tuhannen kasvilajin puisto on perustettu 1915–1932 Schaumanin jälkeläisten lahjoitusvaroin. Perikunta lahjoitti kasvihuoneen, 50 000 markkaa sekä maita Pietarsaaren kaupungille sillä ehdolla, että kaupunkilaisten inspiraation lähteeksi ja kasviopetuksen tueksi perustetaan koulupuutarha.
Koulupuutarhan suunnitteli puutarha-arkkitehti Bengt Schalin. Puiston alaosa mukailee muodoiltaan ja vesiaiheiltaan luontoa englantilaisten esikuviensa mukaisesti. Puiston yläosa on barokkityylinen muotopuutarha, joka on jaettu systemaattisesti ja tiukan arkitehtonisesti eri kasviheimojen lohkoihin.
Viehättävässä pikkupuistossa kulkiessa ei voi olla miettimättä, että puutarhan alkuperäisessä tarkoituksessa – siis vieraiden inspiroinnissa – on kyllä hienosti onnistuttu!
Seminaaripäivä päättyi Skataan, joka on yksi Suomen suurimmista yhtenäisistä puutalokaupunginosista. Ensimmäinen asutus 40 korttelia käsittävällä Pohjoisnummella ajoittuu 1730-luvulle.
Skatassa asui 1700- ja 1800-luvulla lähinnä merimiehiä ja kapteeneja perheineen. 1800-luvun lopulla alueesta tuli työläisten asuinalue.
Tänä päivänä Skata on monimuotoinen kaupunginosa, jossa asuu kaikenlaisia ihmisiä: vanhoja, nuoria, suomenkielisiä, ruotsinkielisiä sekä enemmän ja vähemmän tienaavia. Toisin kuin monet muut puukaupunginosat, Skata ei ole koskaan palanut. Rakennuskanta on monimuotoista ja vanhimmat talot ovat 1700-luvulta.
Alueella asuvan, yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemen teesit Skatan vaalimiseen sopivat ohjenuoraksi jokaiselle vanhassa talossa asuvalle:
- Istuta ja hoida erilaisia kasveja.
- Älä uusi kunnostettavissa olevaa.
- Kunnosta alkuperäisillä materiaaleilla ja työmenetelmillä.
- Osallistu yhteisöllisiin tapahtumiin.
- Tervehdi vastaantulijoita ja keskustele naapureiden kanssa.
